Ajankohtaista & tapahtumat
Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeen tuotokset
LAB-ammattikorkeakoulun, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön ja Suomen Erämuseosäätiön yhteishanke on tulossa päätökseensä ja nyt onkin aika esitellä hankkeen tuotoksia.
Kulttuurin kaiku luonnossa -lyhytelokuva on nyt julkaistu
Tuotanto kiteyttää ja esittelee Etelä-Karjalan luonnon kulttuuriperintöä kolmessa kohteessa. Luonnon kulttuuriperintöä on tärkeää arvostaa ja vaalia, sillä se kertoo ihmisen ja luonnon väistämättömästä yhteydestä. Mikä on luonnon ja tarinoiden merkitys?
Ota itsellesi hetki laatuaikaa ja uppoudu teeman kiehtovaan maailmaan oheisella videolla!
Millainen saimaalainen sinä olet?
Minkälainen suhde sinulla on Suomen suurimpaan järveen? Tämä testi sopii aivan kaikille – sillä Saimaa ei kysy osoitetta, vaan uteliaisuutta!
Tarinoita nuotioilta: Etelä-Karjalan eräperintö ennen ja nyt
Etelä-Karjalan eräperintö ennen ja nyt -tarinapankkiin on koottu eteläkarjalaisia erätarinoita. Niissä näkyvät ja kuuluvat Etelä-Karjalan alueen erityispiirteet kuten Suomen suurimman järven, Saimaan, ja Venäjän rajan läheisyys.
Nämä sekä paljon muita hienoja tuotoksia löydät hankkeen omilta sivuilta:
Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun | LAB.fi
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö ja Suomen Erämuseosäätiö. Hankeaika on 1.11.2023 – 31.12.2025. Hankerahoitus Maaseuturahasto 2021-2027 Flat rate.
Raportteja - Ruumis ja Rauta Imatran taidemuseossa 5.12.2025–30.1.2026
Petri Kaverman Raportteja-näyttely on osa näyttelytrilogiaa, joka rakentuu kolmesta itsenäisestä näyttelystä. Ruumis ja rauta -trilogiassaan Kaverma tarkastelee mieheyttä, kuolemaa, rituaaleja, luonto- ja konesuhdetta sekä miehiseksi miellettyjä ympäristöjä ja konteksteja – Imatran taidemuseon näyttelyssä erä- ja metsästyskuvaston kautta.
Näyttely sai inspiraationsa Imatralle kaavaillusta Erämuseosta ja hyödyntää muun muassa 3D-tekniikkaa, jonka epätäydellisyydet muodostuvat teosten omaleimaisiksi piirteiksi.
Lue lisää Imatran kaupungin verkkosivuilta.
Avoinna: ma-pe 9–18
Poikkeukset aukioloajoissa: 5.12. ja 23.12. klo 9–16, suljettu 24.–28.12., 31.12.2025 ja 5.1.2026 klo 9–16, suljettu 1.1. sekä 6.1.2026
Itäisen Suomen museot kehittävät vaikuttavuutta verkostotoiminnalla
Museoiden välinen yhteistyö nousee uudelle tasolle Lappeenrannan museoiden koordinoiman Museosto-hankkeen käynnistyttyä Itä-Suomessa. Hanke tähtää pysyvien, resurssiviisaiden ja vaikuttavien verkostotoimintamallien kehittämiseen museoalalla.
Museosto – Museoiden verkostotoiminnan mallit 2025–2026 on osa Museoviraston rahoittamaa ammatillisesti hoidettujen museoiden innovatiivisten hankkeiden avustusohjelmaa. Vuoden 2025 hakukierroksella myönnettiin 13 museolle yhteensä 430 000 euroa. Hankkeissa painotetaan matalan kynnyksen kokeiluja ja tulosten jakamista koko alan hyödyksi. Kaikki avustuspäätökset ovat nähtävissä tutkiavustuksia.fi -palvelussa.
Museosto-hankkeen tulokset tullaan dokumentoimaan ja levittämään laajasti. Tulokset voivat palvella myös muita museoita ja vahvistaa kulttuuriperinnön ja taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Museosto-hanke rakentuu Itäisen Suomen museoiden IMU-verkoston pohjalle, joka on jo usean vuoden ajan edistänyt museoiden alueellista yhteistyötä. Verkostoon kuuluu museoita Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Juuri käynnistynyt hanke vahvistaa tätä verkostoa entisestään ja tuo sen toimintatavat laajemmin näkyväksi.
”Hankkeen avulla haluamme oppia eri IMU-museoiden hyvistä käytänteistä ja kasvaa verkostotyön voimalla entistä vahvemmiksi toimijoiksi. Haluamme tarjota verkostotoiminnan malleja muillekin museoille, koska IMU-museot ovat suomalainen museokenttä pienoiskoossa,” kertoo Lappeenrannan museoiden intendentti Reija Eeva.
Hankkeessa kehitetään museoiden väliselle yhteistyölle pysyviä ja skaalautuvia toimintamalleja, jotka tukevat kestävää ja vaikuttavaa museotoimintaa. Hankkeeseen on palkattu projektitutkijaksi FM Tiina Tiilikainen, joka työskentelee Museosto-hankkeen parissa vuoden ajan. Projektitutkija muun muassa vierailee syksyn 2025 aikana kaikissa hankkeessa mukana olevissa museoissa dokumentoimassa niiden resursseja osaamisen, tilojen ja työkalujen osalta.
"On innostavaa päästä mukaan kehittämään ja pilotoimaan uudenlaisia museoiden yhteistyömalleja Itä-Suomen erityislaatuisessa kulttuuriympäristössä. Verkostoyhteistyö tarjoaa ennen kaikkea tilaisuuden oppia toisiltamme ja jakaa kokemuksia. Emme museoina kilpaile keskenämme, vaan haluamme olla yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia," kuvailee projektitutkija Tiina Tiilikainen.
Mukana on eri kokoisia ja taustaisia museoita, mikä tuo hankkeen puitteissa perustettaviin työryhmiin monipuolisia kokemuksia ja näkemyksiä. Vaikka Lappeenrannan museot koordinoi hanketta, kaikki IMU-verkoston museot pääsevät osallistumaan aktiivisesti kehittämishankkeen eri vaiheisiin.
Museosto-hankkeessa mukana ovat:
Lappeenrannan museot
P. E. Svinhufvudin museo Kotkaniemi (Luumäki)
Imatran museot
Suomen Erämuseosäätiö (Imatra)
Rajamuseo (Imatra)
Suomen Metsämuseo Lusto (Punkaharju)
Riihisaari – Savonlinnan museo
Sodan ja rauhan keskus Muisti (Mikkeli)
Mikkelin museot
Joensuun museot
Ilomantsin museosäätiö
Pielisen museo (Lieksa)
Nurmeksen museo
Taidemuseo Eemil (Lapinlahti)
Kuopion museot
Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa (Kuopio)
Varkauden museokeskus Konsti
Lisätietoja:
Tiina Tiilikainen, projektitutkija, Lappeenrannan museot, +358 400 241 748 tiina.tiilikainen@lappeenranta.fi
vastaava tuottaja Laura Kokki, Suomen Erämuseosäätiö, 044-7096674
Vapaana virtaava Hiitolanjoki -näyttely 1.10.-31.12.2025 Kulttuuritalo Virrassa
Näyttely esittelee ainutlaatuisten valokuvien sekä syventävien tekstien ja karttojen kautta Hiitolanjoen koskien vapauttamisen tarinan. Näyttely nähtiin kesällä Akvaariotalo Maretariumissa Kotkassa, joka keräsi yli 17 000 kävijää.
Suomen Erämuseosäätiön tuottamassa näyttelyssä on esillä kuuden valokuvaajan lähes 30 upeaa teosta, jotka kuvaavat muutosta, tapahtumia ja nykytilaa ennallistetussa virtavesiympäristössä. Rautjärven kunta on ollut edelläkävijä koskien vapauttamisessa vesivoimatuotannosta ja Hiitolanjoki onkin tässä mittakaavassa ensimmäinen laatuaan Suomessa. Näyttelyn tarkoituksena on esitellä ennallistamisen kokonaisvaltaisia, myönteisiä vaikutuksia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävässä kohteessa.
Suomen Erämuseosäätiö suunnittelee ihmisen luontosuhdetta käsittelevää museota Imatralle. Vapaana virtaava Hiitolanjoki -näyttely avaa samalla myös säätiön näyttelytoiminnan ja tukee tulevan museon tavoitteita luonnon monimuotoisuuden esittelijänä ja hyvinvointia tukevan luontosuhteen edistäjänä.
Näyttelyn toteuttajat iloitsevat monipuolisesta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä tärkeän ja ajankohtaisen aiheen parissa. Näyttelyn toivotaan lisäävän kiinnostusta kalamatkailuun myös Etelä-Karjalassa sekä rohkaisevan kävijöitä osallistumaan ennallistamistalkoisiin ja uusiin kehittämisprojekteihin.
Näyttelyn on suunnitellut ja käsikirjoittanut Hiitolanjoen pitkäaikainen erityisasiantuntija ja jokisoturi Mikko Europaeus. Graafisesta suunnittelusta vastaa Rautjärven kunnan viestintäkoordinaattori Piia Holappa.
Näyttelyn toteuttajat: Suomen Erämuseosäätiö, Akvaariotalo Maretarium, Rautjärven kunta ja Hiitolanjokiyhdistys.
Näyttely on avoinna 1.10.2025 – 31.12.2025, Kulttuuritalo Virta, Virastokatu 1, 55100 Imatra
Lisätietoja:
vastaava tuottaja Laura Kokki, Suomen Erämuseosäätiö, 044-7096674
Imatran seudun ja Viron Peipsijärven nuoret paneutuvat luontokulttuuripohjaiseen yrittäjyyteen
Imatralla käynnistyi elokuussa 2025 uusi kansainvälinen yhteistyöhanke HeritageHunters&Business – Using the Local Nature and Cultural Heritage for Entrepreneurship, joka on osarahoitettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta. Lokakuuhun 2027 asti jatkuva hanke yhdistää nuoria Suomesta ja Virosta kannustaen heitä muokkaamaan Etelä-Karjalan ja Peipsijärven ainutlaatuiset luonto- ja kulttuuriarvot toteuttamiskelpoisiksi liikeideoiksi.
Hankkeen tavoitteena on kannustaa alle 25-vuotiaita nuoria pohtimaan luontoperäistä yrittäjyyttä. Hanke tarjoaa 72 osallistujalle, 36 suomalaista ja 36 virolaista, käytännönläheisen koulutusohjelman. Siihen sisältyy verkkoluentoja, työpajatyöskentelyä, mentorointia sekä tutustumismatka Viroon. Suomalaisina hanketoimijoina ovat Imatran kaupunki ja Suomen Erämuseosäätiö. Virossa koulutusohjelman suunnittelua koordinoi Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemia ja hanketta vetää Peipsin yhteistyökeskus.
– Haluamme kannustaa nuoria ideoimaan, antaa heille käytännön taitoja ja itseluottamusta kehittää liikeideoita, jotka pohjautuvat heidän kotiseutunsa luonto- ja kulttuuriperintöön. Ideoita voivat toteuttaa nuoret yksin tai yhdessä tai paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Toiveena on sytyttää kipinä alueelle omaleimaisten ja innovatiivisten tuotteiden tai palveluiden ideointiin ja niistä pohjautuvan yritystoiminnan kehittämiseen”, kertovat hankkeen suomalaisten partnereiden edustajat Tytti Lankinen ja Tea Laitimo.
Hankkeen aloituskokous järjestettiin 8.–9.9. 2025 Viljandissa, Virossa, missä hankekumppanit sopivat ensimmäisistä toimenpiteistä ja käynnistivät koulutusohjelman valmistelun. Ensimmäinen kolmesta koulutusjaksosta on tarkoitus aloittaa kevättalvella 2026, ja tähän ryhdytään etsimään opiskelijoita lähiaikoina.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 637.692 euroa, josta 80 % (510.153 euroa) rahoitetaan Interreg Central Baltic 2021–2027-ohjelmasta.
Lisätietoja:
Tytti Lankinen
Imatran kaupunki
tytti.lankinen@imatra.fi
Tea Laitimo
Suomen Erämuseosäätiö sr
tea.laitimo@eramuseo.fi
Arkkitehtitoimistojen liitto ATL:n Hyvän hankinnantekijän palkinto
Palkinnon sai Imatran kaupungin Erä- ja luontokulttuurimuseon arkkitehti- ja tekniset suunnitelmat -hankinta.
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL on päättänyt antaa kautta aikojen ensimmäisen Hyvän hankinnantekijän palkinnon Imatran kaupungille IMR/569 / Erä- ja luontokulttuurimuseon arkkitehti- ja tekniset suunnitelmat -hankinnasta. Hankinta edistää liiton mielestä hyviä hankintakäytäntöjä ja parantaa arkkitehtuurin laatua.
Imatran kaupungin hankinta-asiantuntija Jesse Loisa oli vastaanottamassa palkintoa Arkkitehtitoimistojen Liiton tapahtumassa Helsingissä 4.9. Hänen mukaansa hankintapalkinto on hieno tunnustus Imatralle matkalla kohti Erämuseon toteutusta.
– Hankintaa valmisteltiin pitkäjänteisesti ja alussa valitun strategian mukaisesti. Keskityimme olennaiseen ja pyrimme tekemään hankinnasta mahdollisimman selkeän ja yksiselitteisen, samalla kuitenkin antaen vision tulevasta Erämuseosta ja korostaen huippulaatua.
– Markkinavuoropuhelu ja tarjoajien osallistaminen mahdollistettiin. Myös ulkopuolista rakennusalan konsultointia käytettiin, kaikkea ei tarvitse osata itse, Loisa jatkaa.
Palkinnon kriteereinä ovat:
On edistänyt hyvää ja reilua hankintakulttuuria
On monistettavissa muihin hankkeisiin
On toteuttanut laadukasta arkkitehtuuria ja/tai maisema-arkkitehtuuria.
Kilpailutus toteutettiin helmikuussa 2025, ja siihen sisältyi pakollinen tutustumistilaisuus kohteeseen tarjoajille. Tarjouskilpailua edelsi myös markkinavuoropuhelu. Tarjouksen jättivät lopulta 16 yritystä. Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi tarjoajaksi valittiin tarjousryhmittymä Arrak Arkkitehdit, Etteplan ja Rakennestudio.
Erämuseon arkkitehtisuunnittelu jatkuu
Rakennuksen luonnossuunnitelmat saatiin valmiiksi kesäkuun lopussa aikataulun mukaan.
– Tällä hetkellä on käynnissä hankkeen toteutussuunnittelu. Kun yhteistyö toimii yhtä hyvin kuin tähänkin asti, hankkeen rakennuslupasuunnitelmat valmistuvat vuoden loppuun, kertoo Laura Kokki Erämuseosäätiöstä.
Erämuseo on suunniteltu nykyisen kaupungintalon tiloihin. Ennen Erämuseon mahdollista toteutumista nykyiset kaupungintalon tilat toimivat kuitenkin Kulttuuritalo Virran väistötilana sen peruskorjauksen ajan. Peruskorjaus alkaa aikaisintaan syksyllä 2026.
Lisätietoja:
Imatran kaupunki, hankinta-asiantuntija Jesse Loisa, jesse.loisa@imatra.fi, p. 020 617 1137
Suomen Erämuseosäätiö, vastaava tuottaja Laura Kokki, laura.kokki@eramueo.fi, p. 044 709 6674
Suomen vanhin ja mittavin kalastusperinnön kokonaisuus lahjoitetaan Suomen Erämuseosäätiölle Imatralle
Suomen Erä- ja luontokulttuurimuseohanke ottaa huomattavan kehitysaskeleen, kun Suomen Kalastusmuseoyhdistys luovuttaa valtakunnallisesti merkittävät kokoelmansa Erämuseosäätiölle. Lahjoitus antaa tärkeän historiallisen ja kulttuurisen perustan tulevalle museolle.
Kokoelman monivivahteinen historia
Ainutlaatuinen kokoelma on nähnyt värikkäitä vaiheita jo kolmella eri vuosisadalla. Tulevaisuudessa yhä useammat ihmiset pääsevät tutustumaan kokoelmien aarteisiin. Suomen Kalastusmuseo vaikutti jo 1800-luvun lopulta alkaen Helsingin keskustassa. Virkeä museo keräsi, luetteloi ja esitteli kalastusalan aineistoa. Kalastuksen perinnön säilyttäminen oli tärkeää uuden tiedon kokoamisen ja aikansa kalatalouden kehittämisen rinnalla, aivan kuten 2020-luvullakin. Sisällissodan syttyessä Kalastusmuseo jouduttiin lopettamaan, kun tiloista jouduttiin yllättäen luopumaan. Toiminta ei koskaan elpynyt pysyvästi. Museon viimeinen perusnäyttely oli esillä 1920.
1900-luvun jälkipuoliskolla on useaan otteeseen pyritty perustamaan kalastuksen erikoismuseo, joka vastaisi sekä Kalastusmuseon kokoelmasta että ottaisi vastuun aihepiirinsä valtakunnallisesta kulttuuriperinnöstä museoammatillisesti. Vuonna 1978 perustettu Kalastusmuseoyhdistys on hallinnoinut ja inventoinut kokoelman sekä tallentanut suuren määrän esine- ja valokuva-aineistoa vanhan kokoelman rinnalle, pyrkien ottamaan huomioon kalastuksen nopean kehityksen 1900-luvulla.
”On todella hienoa, että yhdistyksemme aineistot pääsevät vihdoin esille arvoiseensa paikkaan. Tämä on yhdistyksemme moni-kymmenvuotinen toive ja vihdoin on valoa näkyvissä tunnelin päässä. Jatkamme yhdessä Erämuseosäätiön kanssa suomalaisen kalastuskulttuurin esille tuomista vanhan kalastusmuseon hengessä nykyisyyden huomioiden”, iloitsee Kalastusmuseoyhdistyksen puheenjohtaja Stina Koivisto.
Kohti tulevaisuuden museota
Suunnitteilla olevan Erä- ja luontokulttuurimuseon yhtenä keskeisenä aihepiirinä on kalastus ja järviluonto. Kalastuskulttuuri on luontainen osa Imatraa: Saimaa, Vuoksi ja Antrean verkkolöytö kertovat valtakunnallisella tasolla merkittävyydestä. Jo pitkälle vietyjä museosuunnitelmia lähdetään tarkentamaan näyttely- ja kokoelmatyön osalta, johon lahjoitus viitoittaa suuntaa sekä sisällöllisesti että konkreettisesti. Kokoelma sisältää mm. pyydyksiä, verkkoja, vapaa-ajan kalastusvälineistöä ja vanhoja pienoismalleja. Kokoelmasta tullaan näkemään osia jo ennen varsinaisen Erämuseon avautumista sekä virtuaalisesti että pienoisnäyttelyissä. Kokoelmat muuttavat aikanaan Imatran kaupungintalolle, jonne parasta aikaa suunnitellaan huipputason museotiloja laajan suunnitteluryhmän voimin.
Lisätietoja:
Suomen Erämuseosäätiö: vastaava tuottaja Laura Kokki p.044-7096674, laura.kokki@eramuseo.fi
Suomen Kalastusmuseoyhdistys: pj. Stina Koivisto p. 045-2320110, stina.koivisto@eslu.fi
Vapaana virtaava Hiitolanjoki -näyttely aukeaa Maretariumissa
Uusi kesänäyttely esittelee ainutlaatuisten valokuvien sekä syventävien tekstien ja karttojen kautta Hiitolanjoen koskien vapauttamisen tarinan. Akvaariotalo Maretariumin vuoden 2025 teemana on vesistöjen ennallistaminen.
Näyttelyssä on esillä kuuden valokuvaajan lähes 30 upeaa teosta, jotka kuvaavat muutosta, tapahtumia ja nykytilaa ennallistetussa virtavesiympäristössä. Rautjärven kunta on ollut edelläkävijä koskien vapauttamisessa vesivoimatuotannosta ja Hiitolanjoki onkin tässä mittakaavassa ensimmäinen laatuaan Suomessa. Näyttelyn tarkoituksena on esitellä ennallistamisen kokonaisvaltaisia, myönteisiä vaikutuksia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävässä kohteessa. Yksi hankkeen konkreettinen tavoite on vakiinnuttaa luonnonvaraisen järvilohen paikka Suomen lajistossa. Tähän harvinaiseen kalalajiin on nyt myös mahdollisuus tutustua Maretariumissa.
Näyttelyn yhteistyökumppani, Suomen Erämuseosäätiö, suunnittelee ihmisen luontosuhdetta käsittelevää museota Imatralle. Vapaana virtaava Hiitolanjoki -näyttely avaa samalla myös Suomen Erämuseosäätiön näyttelytoiminnan ja tukee tulevan museon tavoitteita luonnon monimuotoisuuden esittelijänä ja hyvinvointia tukevan luontosuhteen edistäjänä.
Näyttelyn toteuttajat iloitsevat monipuolisesta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä tärkeän ja ajankohtaisen aiheen parissa. Näyttelyn toivotaan lisäävän kiinnostusta kalamatkailuun Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä rohkaisevan kävijöitä osallistumaan ennallistamistalkoisiin ja uusiin kehittämisprojekteihin.
Näyttelyn on suunnitellut ja käsikirjoittanut Hiitolanjoen pitkäaikainen erityisasiantuntija ja jokisoturi Mikko Europaeus. Graafisesta suunnittelusta vastaa Rautjärven kunnan viestintäkoordinaattori Piia Holappa. Näyttelyn toteuttajat: Akvaariotalo Maretarium, Suomen Erämuseosäätiö, Rautjärven kunta ja Hiitolanjokiyhdistys.
Näyttely on avoinna koko kesän 3.6.-31.8.2025, Maretarium, Sapokankatu 2, 48100, Kotka.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Sari Saukkonen, Maretarium, 040-3110331
vastaava tuottaja Laura Kokki, Suomen Erämuseosäätiö, 044-7096674
Tarinoita nuotioilta – Etelä-Karjalan eräperintö ennen ja nyt
Viimeisen vuoden aikana Suomen Erämuseosäätiö on kerännyt talteen elävää eräperinnettä Etelä-Karjalan alueelta. Nyt eränkäynnin tarinat on saatu yksiin kansiin, kun Tarinoita nuotioilta – Etelä-Karjalan eräperinne ennen ja nyt -julkaisu näki päivänvalon. Julkaisu johdattaa lukijan eräpoluille, retkeilyyn, kalastukseen, metsästykseen ja keräilyyn liittyvien muistojen ääreen.
Se on vapaasti luettavissa täällä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-495-0
Työ on osa Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö ja Suomen Erämuseosäätiö.
Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.
Erä- ja luontokulttuurimuseon arkkitehtuurisuunnittelu alkaa
Imatra valittiin vuonna 2021 valtakunnallisen kilpailun voittajana Suomen Erä- ja luontomuseon sijoituspaikaksi. Museohanke ottaa kevään aikana askeleen eteenpäin, kun museon arkkitehtisuunnittelu käynnistyy. Suunnitelmien on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana.
Imatralle rakentuvan Erä- ja luontokulttuurimuseon toiminta painottuu kalastukseen, retkeilyyn ja eräkulttuuriin
Alkuperäisiin hankekumppaneihin kuulunut Suomen Metsästysmuseoyhdistys jatkaa omaa vakiintunutta museotoimintaansa Riihimäellä.
Imatralle suunniteltavan Erä- ja luontokulttuurimuseon suunnitelmia on kehitetty eteenpäin kuluneen syksyn aikana tila- ja kustannustehokkaampien vaihtoehtojen löytämiseksi.
—Suunnitelmien sopeuttaminen on ollut tärkeää, sillä haastavina, taloudellisesti vaikeina aikoina uusien hankkeiden realismia tulee käsitellä vastuullisesti ja erityisellä tarkkuudella. Hyvin positiivisena asiana näin loppuvuonna voimme todeta, että olemme mukana Itäisen Suomen ohjelmaluonnoksessa toimenpide-ehdotuksena, Erämuseosäätiön toimitusjohtaja Tea Laitimo toteaa.
Uusia ratkaisuja on löytynyt ja visio uudenlaisen, ainutlaatuisen kokonaisuuden toteuttamisesta Imatran kaupungintalolle on kirkastunut. Alkuperäisiin hankekumppaneihin kuulunut Suomen Metsästysmuseoyhdistys jatkaa puolestaan omaa vakiintunutta museotoimintaansa Riihimäellä.
Kivijalkana alueelliset vahvuudet ja merkitykselliset sisällöt
Imatralle rakentuvan keskuksen teemoja tulevat olemaan muun muassa retkeily, kalastus, luonto- ja kalastusmatkailu, järviluonto, luonnontuotteiden keräily sekä eräkulttuuri laajemmin. Teemat ovat myös Suomi- matkailun vahvuuksia ja kansainvälisesti kiinnostavia aihepiirejä.
—Elävän perinnön näkökulma uudistaa parhaillaan perinteistä museoajattelua. Erä- ja luontokulttuurissa elävällä perinnöllä on keskeinen merkitys, ja se mahdollistaa aivan uudenlaisen museokonseptin toteuttamisen, toteaa Erämuseosäätiön hallituksen jäsen, Jyväskylän yliopiston museologian työelämäprofessori Leena Paaskoski.
Konseptissa on alusta alkaen haettu vahvaa kumppaniverkostoa erilaisten toimijoiden kanssa ja tätä painotusta jatketaan tulevan vuoden aikana myös yritysmaailman ja oppilaitosten suuntaan.
Imatralle on kehittymässä moderni keskus, jossa kävijä voi kokea elämyksellisiä museonäyttelyitä, ostaa tai vuokrata varusteita ja ostaa luontomatkailupalveluita ympärivuotisesti. Palvelukokonaisuutta täydentävät muun muassa ravintola ja erikoisliikkeet.
—Kaupungin kannalta on myönteistä, että kokonaiskuva uudesta Erämuseosta on nyt tarkentunut, ja epävarmuustekijät hankkeen osalta vähentyvät. Vuoksen kehittäminen ja kalastusmatkailu ovat vahvassa roolissa kaupungin strategiassa, ja siltä osin muutos avaa runsaasti uusia ovia, kaupunginjohtaja Matias Hilden sanoo.
Paikkakuntakilpailun vuonna 2021 voittanut Imatran kaupunki on vahvasti sitoutunut hankkeeseen ja jatkaa osaltaan kehitystyötä nykyiseen kaupungintaloon rakentuvasta keskuksesta. Arkkitehtisuunnittelu valmistuu vuoden 2025 aikana.
Kehitystyössä on mukana mm. Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry.
—Suomen Kalastusmuseoyhdistys jatkaa Erämuseosäätiön kanssa Erä- ja luontokulttuurimuseon suunnittelua Imatralle. Imatran kaupungintalo ja Vuoksen ranta tarjoavat erinomaiset puitteet kalastuskulttuurin esittelylle ja kalastukseen liittyville oheispalveluille. Yhdistyksen toive on vihdoin saada kokoelmansa esille ja arvoiseensa säilytykseen, Kalastusmuseoyhdistyksen puheenjohtaja Stina Koivisto toteaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Tea Laitimo
tea.laitimo@imatra.fi
p. 0400 156 677
tea.laitimo@eramuseo.fi
Miten luontokulttuurista tehdään matkailutuote?
Erämuseosäätiön projektitutkija Ilona Tuomi puhuu LAB Talk -podcastissa, miten luontokultuurista tehdään matkailutuote.
Olkaat hyvät ja saa jakaa!
Menneet tapahtumat:
Museot aineettomassa käänteessä – Elävä perintö museostrategiana ja työnä -seminaari
Suomen Metsämuseo Lusto ja Suomen Erämuseosäätiö kutsuvat museoita sekä elävän perinnön toimijoita ja yhteisöjä Museot aineettomassa käänteessä -seminaariin Punkaharjulle.
Elävän perinnön näkökulma muuttaa museoita. Se voi lisätä kulttuuriperinnön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja merkitystä ja auttaa museoita profiloitumisessa, omien vahvuuksien tunnistamisessa, uudistumisessa ja strategisesti keskeisen osaamisen vahvistamisessa. Elävällä perinnöllä on keskeinen tehtävä kestävyysmurroksessa. Miten elävä perintö voi tulla osaksi museotyötä ja museostrategioita?
Seminaarin järjestävät Suomen Metsämuseo Lusto ja Suomen Erämuseosäätiö osana Museot aineettomassa käänteessä – Elävä perintö museostrategiana ja työnä -hankettaan (Museoviraston avustukset innovatiivisille hankkeille, 2024–2025).
Järjestäjä: Suomen Metsämuseo Lusto ja Suomen Erämuseosäätiö
Paikka: Suomen Metsämuseo Lusto, Lustontie 1, 58450 Punkaharju
Aika: 20.11.2025, klo 12:00-15:30
Yhteydet: Lustolla on oma junaseisake nimeltään ”Lusto”, josta on noin 200 metrin kävelymatka museoon. Joensuun, Helsingin ja Tampereen suunnista juna on perillä Lustossa klo 10:51 ja paluujuna Joensuun, Helsingin ja Tampereen suuntiin lähtee klo 15:54.
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu lomakkeella.
Majoitus Punkaharjulla: esim. Hotelli Kruunupuisto (etäisyys Lustosta n. 2,5 km) ja Matkailukeskus Harjun Portti (etäisyys Lustosta n. 2 km), katso majoitustarjonta >>
Ohjelma
Ennen seminaarin alkua mahdollisuus lounastaa Ravintola Kuhankeittäjässä Luston yhteydessä (omakustanteinen)
12:00-12:05 Avaus, Leena Paaskoski, Lusto
12:05-12:25 Elävä perintö ja museot. Leena Marsio, Museovirasto
12:30-12:45 Elävä perintö museokonseptin perustana. Laura Kokki, Suomen Erämuseosäätiö & Leena Paaskoski, Lusto
12:50-13:05 Aineeton käänne Lustossa. Reetta Karhunkorva, Lusto
13:10-13:25 Museo elävän perinnön yhteisöjen tukijana – case Tornionjoen lippokalastus Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Julia Autio, Tornionlaakson museo
13:30-14:00 Kahvitarjoilu ja yhteistä työskentelyä
14:00-14:20 Yhteenveto
14:20-14:30 Seminaarin päätös
14:30-15:30 Tutustuminen Luston ydinnäyttelyyn ”Metsäsuhteiden maa”
15:54 paluujuna Joensuun ja Helsingin suuntiin (vaihto Parikkalassa)
Imatra-päivä 23.8.2025
Olimme mukana Imatra-päivässä 23.8.2025. Kiitos kaikille kävijöille hyvistä keskusteluista ja ideoista!
Saimaa Film Festival 20.-24.8.2025
Ensimmäistä kertaa järjestettävä Saimaa Film Festival kutsuu elokuvataiteen ystävät keskelle Etelä-Karjalan kauneinta luontoa ja historiallisia kulttuurimaisemia. Luvassa on kymmeniä elokuvia toinen toistaan ainutlaatuisemmissa paikoissa ympäri Etelä-Karjalaa. Tervetuloa katsomaan elokuvia luonnon helmassa!
Löydä meidät kevään tapahtumissa!
Kiitos kaikille kevään tapahtumissa käyneille!
23.-25.5. Karjalan Erämessut
17.5. Muukonsaaren perinnepäivä
7.5. Hiitolanjoen dokumentti ja tarinapankin julkistamistilaisuus
12.4. Minimatkamessut (Lappeenranta)
2.4. Saimaa Eduskunnassa
21.2. Etelä-Karjalan Eräviikko (Imatra, Kaupungintalo)
7.2. Boost your business (LUT, Lappeenranta)
Karjalan Erämessut 23.-25.5.2025
Onko sinulla tai tutullasi nurkissa vanhaa eräesineistöä? Tuo retkeilyyn, metsästykseen tai kalastukseen liittyvä esineesi Suomen Erämuseosäätiön osastolle messuhalliin näytille tai ota kuva siitä ja tule kertomaan meille esineen tarina Karjalan Erämessuilla.
Arvomme lauantaina Museokortin sekä jokaisena messupäivänä (klo 15) 2 kpl Mustan ja Valkoisen teatterifestivaalin lippua eräesineistön omistajille.
Arvonta on suoritettu ja voittajille on ilmoitettu. Kiitos kaikille messuilijoille!
Etelä-Karjalan eräperintö
ennen ja nyt -tarinapankin julkaisu
Etelä-Karjalan eräperintö ennen ja nyt -tarinapankki julkaistaan toukokuussa. Tarinapankin on koonnut Suomen Erämuseosäätiön projektitutkija Ilona Tuomi.
Tervetuloa kuulemaan lisää tarinapankista sekä ideoimaan sen hyödyntämistä omaan toimintaan webinaarissa ma 12.5. klo 18-19:30.
Ohjelmassa tarinapankin esittely, fasilitoitu ryhmätyöskentely tarinapankin hyödyntämisestä ja lopuksi ideoiden koonti.
Voit ilmoittautua webinaariin tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/64F95B15476E4EAB
Tapahtumalinkki toimitetaan ilmoittautuneille viimeistään webinaaria edeltävänä päivänä.
Tarinapankki julkaistaan osana LAB-ammattikorkeakoulun, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ja Suomen Erämuseosäätiön yhteistä Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa luontoon ja kulttuuriin liittyvän liiketoiminnan elinvoimaisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa kootaan Etelä-Karjalan luontoon liittyvää kulttuuriperintötietoa ja kehitetään siihen liittyvää tuotteistamista sekä lisätään luontoa ja kulttuuria yhdistävien kohteiden ja palvelujen näkyvyyttä. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Lisätietoa hankkeesta: https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun
Luonto palaa Hiitolanjoelle ke 7.5.2025!
Tule Simpeleen koululle katsomaan ennakkoon YLEn Hiitolanjoella kuvaamia jaksoja, kuulemaan Etelä-Karjalan eräperintö ennen ja nyt -tarinapankin julkistus ja tutustumaan Haukkavuorelta Hiitolanjoelle - tarinasta kuvaksi -näyttelyyn. Tilaisuuden lopuksi paneelissa keskustellaan nähdyistä jaksoista ja niiden teemoista. Mukana tilaisuudessa myös valtakunnan virallinen kylähullu Outi Räikkönen.
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Ohjelma alkaa klo 17, ovet avautuvat klo 16.30.
#yle #luontopalaa #hiitolanjoki #luontokohteidenkulttuuriperintö #ekvas #lab #suomenerämuseosäätiö #rautjarvinyt #rautjarvihuomenna #padotmurtava
Kuva: Lara Dawood 2024
Imatra-päivä 24.8.2024
Osallistuimme Imatra-päivään 24.8.2024.
Kiitos ihanista tapaamisista!
Kuva: Snowchange Cooperative
Erämuseosäätiö mukana Kalastusperinnefestivaaleilla 5.-7.9.2024
Erämuseosäätiö on mukana Kalastusperinnefestivaaleilla 5.-7.9.2024. Tule tutustumaan säätiön toimintaan tai muuten vaan tervehtimään meitä 5.9. Kalastajien torilla, Tohmajärvellä! Tori on avoinna klo 12.00-15.30.
Neljättä kertaa järjestettävä festivaali tuo yhteen pienkalastajia, kalastuksen parissa toimivia ja asiasta kinnostuneita ympäri maailmaa.
Torilla tavataan!
Lisätietoa festivaalista: 4th Festival of Northern Fishing Traditions Gathers Dozens of Community Fishers to Karelia | Snowchange Cooperative