Kalastuksen historiaa esineissä ja julkaisuissa
Suomen kalastusmuseoyhdistys luovutti merkittävän kalastusaiheisen kokoelmansa Suomen erämuseosäätiölle kesäkuussa 2025. Kokoelma koostuu Helsingissä noin 1880-luvulta 1920-luvulle toiminen Suomen Kalastusmuseon esineistöstä, sekä esineistä, jotka on kerätty Kalastusmuseoyhdistyksen vuonna 1978 tapahtuneen perustamisen jälkeen. Työskentelin tämän kokoelman parissa kolmen kuukauden ajan vuodenvaihteessa 2025-2026.
Laskentatavasta riippuen kokoelmassa on esineitä vähintään 3000. Lisäksi siihen kuuluu useita tuhansia valokuvia, sekä useita kymmeniä hyllymetrejä arkistoa ja kirjallisuutta. Kokoelmat ovat hyvin monipuoliset. Aikahaarukka yltää 1800-luvulta 2000-luvulle. Esineistöön kuuluu muun muassa pienoismalleja, jotka esittävät 1800-luvun pyyntimenetelmiä ja -välineitä, kuten lohipatoja ja veneitä. Iso osa näistä pienoismalleista on Suomen kalastusmuseon aikaisia eli yli sata vuotta vanhoja. Ne ovat oman aikansa nykydokumentointia, sillä ne esittävät pyyntimenetelmiä, jotka olivat tuolloin vielä käytössä. Kalastusharrastus eri muodoissaan on myös hyvin edustettu kokoelmassa. Esineiden kokoluokka yltää muutaman sentin mittaisesta vieheestä isorysään, joka on avattuna lähes merikontin kokoinen. Kokoelman esineitä on parhaillaan esillä muun muassa Asikkalassa Suomen vapaa-ajankalastusmuseon näyttelyssä. Vääksyn Päijännetalossa sijaitseva Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo on avoinna ympäri vuoden ja sinne on vapaa pääsy.
Erämuseosäätiö sai kokoelman luovutuksen yhteydessä myös Suomen kalastusmuseoyhdistyksen vuodesta 2018 käyttämän Collecte-kokoelmanhallintaohjelman. Aineistoa ei ole luetteloitu kokonaisuudessaan, mutta kokoelmasta on olemassa paljon tietoa, sillä sitä on esitelty useissa Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen julkaisuissa ja hankeraporteissa, joiden kansikuvia on tämän tekstin kuvituksena.
Kokoelman asiantuntija Ari Lappalainen (1959-2023)
Suurimman jäljen kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmaan jättänyt henkilö on FT Ari Lappalainen (1959-2023). Hän teki elämäntyönsä kalastuksen historian ja kalastuskulttuurin muutoksen asiantuntijana. Hän toimi Suomen kalastusmuseoyhdistyksessä vuodesta 1992 lähtien ensin osa-aikaisena tutkijana ja sitten osa-aikaisena toiminnanjohtajana. Muuten yhdistys on toiminut pääosin vapaaehtoisvoimin hanketyöntekijöitä lukuunottamatta. Ari Lappalainen on kirjoittanut suurimman osan kokoelmaa koskevista julkaisuista ja raporteista. Hän oli myös mukana jo 1990-luvulla tehdyissä kalastuskulttuurin tallentamista koskevissa selvityksissä, joissa yhtenä skenaariona oli erämuseon perustaminen. Erämuseosäätiön hallussa on myös Ari Lappalaisen arkisto.
Suomen kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmaa käsitteleviä julkaisuja:
Kalastuskulttuurin tallennus Suomessa. Kalastusmuseotoiminnan kehitys, kalastusmuseokokoelmat sekä kalastusmuseotoiminnan tehtävä ja tulevaisuus (Lappalainen, 1993)
-Näin ennen. Kalastuksesta J. Alb. Sandmanin ja T.H. Järven aikana (Naskali 1993)
Pyyntitavat ennen ja nyt -symposium (toim. Manninen ja Westman 1993)
Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmat (Lappalainen 1995)
Kalastusmuseosta sanoin ja kuvin (Lappalainen ja Naskali 1995)
Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmien aihepiirit (Lappalainen 1996)
Puukoukusta trooliin. Suomalaisen kalastuksen 10 000 vuotta (Lappalainen ja Naskali 1999).
Julkaisuja on mahdollista tilata tai lainata Erämuseosäätiöltä.
Helena Hämäläinen
Erämuseosäätiön kokoelmatutkija 11/2025-1/2026